Triscad, oh linfas, con la grácil onda,
gorgoritas, alzad vuestras canciones.
y vosotros, parleros borbollones,
dialogad con el viento y con la fronda.

Chorro garrulador, sobre la honda
cóncava quiebra, rómpete en jirones
y estrella contra riscos y peñones
tus diamantes y perlas de Golconda.

Soy vuestro padre el río. Mis cabellos
son de la luna pálidos destellos,
cristal mis ojos del cerúleo manto.

Es de musgo mi barba transparente,
ópalos desleídos son mi frente
y risa de las náyades mi canto.

Triscad, oh linfas, con la grácil onda,
gorgoritas, alzad vuestras canciones.
y vosotros, parleros borbollones,
dialogad con el viento y con la fronda.

Chorro garrulador, sobre la honda
cóncava quiebra, rómpete en jirones
y estrella contra riscos y peñones
tus diamantes y perlas de Golconda.

Soy vuestro padre el río. Mis cabellos
son de la luna pálidos destellos,
cristal mis ojos del cerúleo manto.

Es de musgo mi barba transparente,
ópalos desleídos son mi frente
y risa de las náyades mi canto.

Essential Italian animal names for beginners
To sort your thoughts and help you become familiar with animal names in Italian, let’s divide our list into five categories:

1. Pets
2. Farm animals
3. Wild animals
4. Sea animals
5. Birds

To indicate whether an animal is male or female, you can say, for example, “tigre maschio” (male tiger)/“tigre femmina” (female tiger) or “pinguino maschio” (male penguin)/“pinguino femmina” (female penguin). But, as you will see, many animal names have only one form to indicate both male and female².
For each animal name, we also point out its phonetic pronunciation. Remember that Italian is a phonetic language – the letters are read as they are written. Knowing just a few rules is enough to learn how to read all the words in Italian.
(If you are learning Italian online, remember that on Preply, you have plenty of native speakers and tutors who can help you with grammar rules!)

Essential Italian animal names for beginners
To sort your thoughts and help you become familiar with animal names in Italian, let’s divide our list into five categories:

1. Pets
2. Farm animals
3. Wild animals
4. Sea animals
5. Birds

To indicate whether an animal is male or female, you can say, for example, “tigre maschio” (male tiger)/“tigre femmina” (female tiger) or “pinguino maschio” (male penguin)/“pinguino femmina” (female penguin). But, as you will see, many animal names have only one form to indicate both male and female.

For each animal name, we also point out its phonetic pronunciation. Remember that Italian is a phonetic language – the letters are read as they are written. Knowing just a few rules is enough to learn how to read all the words in Italian.

(If you are learning Italian online, remember that on Preply, you have plenty of native speakers and tutors who can help you with grammar rules!)

Sanaa 'itsenäisyys' käytti tiettävästi ensimmäisenä S. Hilponen Sanan Saattaja Viipurista -lehdessä vuonna 1841. Aiemmin sanan isänä pidettiin Volmari Kilpistä, joka käytti sanaa vasta kuusi vuotta myöhemmin.

'Itsenäisyys' on johdettu Elias Lönnrotin vuonna 1836 sepittämästä sanasta 'itsenäinen'. Se on eräs lukuisista Elias Lönnrotin sepittämistä sanoista.

Vaikka kirjakielen isänä tunnettu Mikael Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle jo 1500-luvulla, sekä suomen kielen sanasto että kirjoitusasu eli ortografia hakivat vakiintuneempaa muotoaan vielä kolmisensataa vuotta Agricolan jälkeen.

1700- ja 1800-luvuilla itsenäisyys-sanan edeltäjiä ja kilpailijoita olivat muun muassa itseasettunut, itseolevainen, itseseisovainen, itsellinen, itsekäs sekä omaneuvoinen, omaperäinen ja omintakeinen. Monet näistä sanoista ovat jääneet suomen kieleen, mutta eri merkityksessä.

Esimerkiksi suomalainen kielenkääntäjä Eric Polon kirjoitti vuonna 1790: [että rauha] kestäis ja pidettäis Waldacunnan itzestäns seisowaisuden turmelemata. tekstissä "Europan Waldakundain Tasa-Woiman Waarasta", joka on käännös ranskalaisen poliittisen journalistin Jacques Mallet du Panin teoksesta "Dangers, qui menacent l'Europe". Sen oli tilannut Kustaa III Ruotsin ja Venäjän välisen propagandasodan tarpeisiin. Teos käsittelee Katariina II:n laajentumispolitiikkaa ja Euroopan tasapainotilan vaarantumista.

'Itsestään seisovaisuus' ja 'itseseisovaisuus' on tietenkin suora käännös ruotsin itsenäisyyttä tarkoittavasta sanasta 'självständighet'. Viron kielessä muuten käytetään edelleen vastaavaa sanaa 'iseseisvus', itsenäisyyspäivä = 'iseseisvuspäev'.

Suomen kielen itse-sana, josta itsenäisyys on johdettu, on tuhansia vuosia vanha. Sen alkuperä on rekonstruoitu jo kantauralilaiseen alkukieleemme (2000-4000 e.a.a.) muotoon iće tai iśe. Se on alunperin tarkoittanut mahdollisesti ihmisen varjoa ja myöhemmin sielua ja varjominää. Unkarissa sana on muotoutunut kielteisempään suuntaan, tarkoittamaan vakavaa sairautta tai vahingollista asiaa. Suomessakin on aiemmin kutsuttu tajutonta ihmistä 'itsettömäksi'.

◼︎ SANAA 'itsenäisyys' käytti tiettävästi ensimmäisenä S. Hilponen Sanan Saattaja Viipurista -lehdessä vuonna 1841. Aiemmin sanan isänä pidettiin Volmari Kilpistä, joka käytti sanaa vasta kuusi vuotta myöhemmin.

'Itsenäisyys' on johdettu Elias Lönnrotin vuonna 1836 sepittämästä sanasta 'itsenäinen'. Se on eräs lukuisista Elias Lönnrotin sepittämistä sanoista.

Vaikka kirjakielen isänä tunnettu Mikael Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle jo 1500-luvulla, niin sekä suomen kielen sanasto että kirjoitusasu (eli ortografia) hakivat vakiintuneempaa muotoaan vielä kolmisensataa vuotta Agricolan jälkeen.

1700- ja 1800-luvuilla itsenäisyys-sanan edeltäjiä ja kilpailijoita olivat muun muassa itseasettunut, itseolevainen, itseseisovainen, itsellinen, itsekäs sekä omaneuvoinen, omaperäinen ja omintakeinen. Monet näistä sanoista ovat jääneet suomen kieleen, mutta eri merkityksessä.

Esimerkiksi suomalainen kielenkääntäjä Eric Polon kirjoitti vuonna 1790: [että rauha] kestäis ja pidettäis Waldacunnan itzestäns seisowaisuden turmelemata. tekstissä "Europan Waldakundain Tasa-Woiman Waarasta", joka on käännös ranskalaisen poliittisen journalistin Jacques Mallet du Panin teoksesta "Dangers, qui menacent l'Europe". Sen oli tilannut Kustaa III Ruotsin ja Venäjän välisen propagandasodan tarpeisiin. Teos käsittelee Katariina II:n laajentumispolitiikkaa ja Euroopan tasapainotilan vaarantumista.

'Itsestään seisovaisuus' ja 'itseseisovaisuus' on tietenkin suora käännös ruotsin itsenäisyyttä tarkoittavasta sanasta 'självständighet'. Viron kielessä muuten käytetään edelleen vastaavaa sanaa 'iseseisvus', itsenäisyyspäivä = 'iseseisvuspäev'.

Suomen kielen itse-sana, josta itsenäisyys on johdettu, on tuhansia vuosia vanha. Sen alkuperä on rekonstruoitu jo kantauralilaiseen alkukieleemme (2000-4000 e.a.a.) muotoon iće tai iśe. Se on alunperin tarkoittanut mahdollisesti ihmisen varjoa ja myöhemmin sielua ja varjominää. Unkarissa sana on muotoutunut kielteisempään suuntaan, tarkoittamaan vakavaa sairautta tai vahingollista asiaa. Suomessakin on aiemmin kutsuttu tajutonta ihmistä 'itsettömäksi'.