BASICS
Why typography matters?
Projektit
12.8.2024
12.8.2024
Visual aids are often used to help audiences of informative and persuasive speeches understand the topic being presented. Visual aids can play a large role in how the audience understands and takes in information that is presented.
Simplicity is somehow essentially describing the purpose and place of an object and product. The absence of clutter is just a clutter-free product. That's not simple.
Otsikko
Projection equipment: slide projectors, presentations, overhead projectors, and computer projectors.
BALTIAN maissa Suuren isänmaallisen sodan monumentteja alettiin poistaa heti maiden itsenäistyttyä uudelleen. Venäjällä niin ei käynyt. Monissa patsaissa mainitaan vuosiluvut 1941–1945: Venäjän ja Neuvostoliiton mukaan Suuri isänmaallinen sota alkoi vuonna 1941, jolloin Hitlerin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Ennen sitä ei tapahtunut Venäjän näkökulmasta mitään olennaista. Ei vuonna 1939 solmittua Molotovin–Ribbentropin sopimusta, ei sen salaista pöytäkirjaa, jossa Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan kahtia. Poistamalla sopimuksen sotahistoriansa olennaisista tapahtumista venäläisille sallitaan fiktio siitä, että Neuvostoliiton miehittämät maat liittyivät ilolla Neuvostoliittoon, että Neuvostoliitto pelasti ne lännen kapitalisteilta.
Kun ajattelee sitä, miten Hitler toimi valloittaessaan Tshekkoslovakian, ei ole ihme, ettei Venäjällä haluta käsitellä niitä vuosia. Myös Hitler kiihdytti vihapuhetta ennen miehityksiään. Myös Hitler väitti, ettei Tsekkoslovakiaa ole olemassa. Myös Hitler väitti, että maa oli keinotekoinen. Hitler suhtautui Tsekkoslovakiaan aivan kuten Putin Ukrainaan. Jotta yhtäläisyysmerkit eivät näyttäisi liian ilmeisiltä, Venäjä pidättäytyy käsityksessä, että suursota alkoi vuonna 1941. Ennen suurimittaista hyökkäystään Ukrainaan Venäjä sementoi Suuren isänmaallisen mytologian perustuslakiinsa.
VENÄJÄN tavassa nimittää vuodesta 1941 alkaneita tapahtumia korostuu niin ikään Venäjän rooli suursodan keskipisteessä. Näkökulma johti Neuvostoliitossa esimerkiksi holokaustin häivyttämiseen.
Kun Ukrainassa sijaitseva juutalaisten massamurhapaikka, Babyn Jar, joutui tulvien valtaan 1960-luvulla, esiin alkoi nousta tapettujen luita, jotka pakottivat neuvostoviranomaiset tunnustamaan paikan olemassaolon. Murhapaikan läheisyyteen pystytettiin muistomerkki, mutta siinä ei mainittu juutalaisten joukkotuhoa, vain neuvostokansalaisten kärsimykset. Tapa toistui muissa neuvostoalueen holokaustipaikoissa. Neuvosto-Ukrainan historiakirjoissa juutalaisia ja holokaustia ei edes mainittu, vaikka ennen joukkotuhoa Ukrainassa oli Euroopan suurin juutalaisväestö.
Kun ajattelee sitä, miten Hitler toimi valloittaessaan Tshekkoslovakian, ei ole ihme, ettei Venäjällä haluta käsitellä niitä vuosia. Myös Hitler kiihdytti vihapuhetta ennen miehityksiään. Myös Hitler väitti, ettei Tsekkoslovakiaa ole olemassa. Myös Hitler väitti, että maa oli keinotekoinen. Hitler suhtautui Tsekkoslovakiaan aivan kuten Putin Ukrainaan. Jotta yhtäläisyysmerkit eivät näyttäisi liian ilmeisiltä, Venäjä pidättäytyy käsityksessä, että suursota alkoi vuonna 1941. Ennen suurimittaista hyökkäystään Ukrainaan Venäjä sementoi Suuren isänmaallisen mytologian perustuslakiinsa.
VENÄJÄN tavassa nimittää vuodesta 1941 alkaneita tapahtumia korostuu niin ikään Venäjän rooli suursodan keskipisteessä. Näkökulma johti Neuvostoliitossa esimerkiksi holokaustin häivyttämiseen.
Kun Ukrainassa sijaitseva juutalaisten massamurhapaikka, Babyn Jar, joutui tulvien valtaan 1960-luvulla, esiin alkoi nousta tapettujen luita, jotka pakottivat neuvostoviranomaiset tunnustamaan paikan olemassaolon. Murhapaikan läheisyyteen pystytettiin muistomerkki, mutta siinä ei mainittu juutalaisten joukkotuhoa, vain neuvostokansalaisten kärsimykset. Tapa toistui muissa neuvostoalueen holokaustipaikoissa. Neuvosto-Ukrainan historiakirjoissa juutalaisia ja holokaustia ei edes mainittu, vaikka ennen joukkotuhoa Ukrainassa oli Euroopan suurin juutalaisväestö.
“Venäjällä ei ole laitonta kutsua ainoastaan Ukrainassa käytävää sotaa sodaksi. Myös toisesta maailmansodasta puhuminen on laitonta. Sen käsittely tarkoittaisi sen tunnustamista, että Hitlerin Saksa ja Neuvostoliitto olivat kumppaneita suursodan alkaessa”.
Psykologista ristiriitaa, jossa keskenään yhteensopimattomat asiat johtavat ahdistukseen, kutsutaan kognitiiviseksi dissonanssiksi. Jos aiemmat uskomukset ovat ristiriidassa uuden tiedon kanssa, ihminen voi sommitella ristiriitaiset asiat mielessään jollain tavalla yhteensopiviksi. Ihminen voi vältellä uskomuksiaan kyseenalaistavaa tietoa, kieltää sen kokonaan tai suhtautua siihen välinpitämättömästi. Psykologisesti Gribanovan kaltaisten ihmisten toiminnassa ei ole mitään erityisen venäläistä. Mutta vain harva valtio tukee väestönsä kognitiivista dissonanssia niin pitkäkestoisesti ja tarmokkaasti kuin Venäjä. Kulmakivenä projektissa toimii Suuri isänmaallinen sota.
Venäjällä ei ole laitonta kutsua ainoastaan Ukrainassa käytävää sotaa sodaksi. Myös toisesta maailmansodasta puhuminen on laitonta. Sen käsittely tarkoittaisi sen tunnustamista, että Hitlerin Saksa ja Neuvostoliitto olivat kumppaneita suursodan alkaessa.
BALTIAN maissa Suuren isänmaallisen sodan monumentteja alettiin poistaa heti maiden itsenäistyttyä uudelleen. Venäjällä niin ei käynyt. Monissa patsaissa mainitaan vuosiluvut 1941–1945: Venäjän ja Neuvostoliiton mukaan Suuri isänmaallinen sota alkoi vuonna 1941, jolloin Hitlerin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Ennen sitä ei tapahtunut Venäjän näkökulmasta mitään olennaista. Ei vuonna 1939 solmittua Molotovin–Ribbentropin sopimusta, ei sen salaista pöytäkirjaa, jossa Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan kahtia. Poistamalla sopimuksen sotahistoriansa olennaisista tapahtumista venäläisille sallitaan fiktio siitä, että Neuvostoliiton miehittämät maat liittyivät ilolla Neuvostoliittoon, että Neuvostoliitto pelasti ne lännen kapitalisteilta.
Venäjällä ei ole laitonta kutsua ainoastaan Ukrainassa käytävää sotaa sodaksi. Myös toisesta maailmansodasta puhuminen on laitonta. Sen käsittely tarkoittaisi sen tunnustamista, että Hitlerin Saksa ja Neuvostoliitto olivat kumppaneita suursodan alkaessa.
BALTIAN maissa Suuren isänmaallisen sodan monumentteja alettiin poistaa heti maiden itsenäistyttyä uudelleen. Venäjällä niin ei käynyt. Monissa patsaissa mainitaan vuosiluvut 1941–1945: Venäjän ja Neuvostoliiton mukaan Suuri isänmaallinen sota alkoi vuonna 1941, jolloin Hitlerin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Ennen sitä ei tapahtunut Venäjän näkökulmasta mitään olennaista. Ei vuonna 1939 solmittua Molotovin–Ribbentropin sopimusta, ei sen salaista pöytäkirjaa, jossa Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan kahtia. Poistamalla sopimuksen sotahistoriansa olennaisista tapahtumista venäläisille sallitaan fiktio siitä, että Neuvostoliiton miehittämät maat liittyivät ilolla Neuvostoliittoon, että Neuvostoliitto pelasti ne lännen kapitalisteilta.
Kun ajattelee sitä, miten Hitler toimi valloittaessaan Tshekkoslovakian, ei ole ihme, ettei Venäjällä haluta käsitellä niitä vuosia. Myös Hitler kiihdytti vihapuhetta ennen miehityksiään. Myös Hitler väitti, ettei Tsekkoslovakiaa ole olemassa. Myös Hitler väitti, että maa oli keinotekoinen. Hitler suhtautui Tsekkoslovakiaan aivan kuten Putin Ukrainaan. Jotta yhtäläisyysmerkit eivät näyttäisi liian ilmeisiltä, Venäjä pidättäytyy käsityksessä, että suursota alkoi vuonna 1941. Ennen suurimittaista hyökkäystään Ukrainaan Venäjä sementoi Suuren isänmaallisen mytologian perustuslakiinsa.
VENÄJÄN tavassa nimittää vuodesta 1941 alkaneita tapahtumia korostuu niin ikään Venäjän rooli suursodan keskipisteessä. Näkökulma johti Neuvostoliitossa esimerkiksi holokaustin häivyttämiseen.
Kun Ukrainassa sijaitseva juutalaisten massamurhapaikka, Babyn Jar, joutui tulvien valtaan 1960-luvulla, esiin alkoi nousta tapettujen luita, jotka pakottivat neuvostoviranomaiset tunnustamaan paikan olemassaolon. Murhapaikan läheisyyteen pystytettiin muistomerkki, mutta siinä ei mainittu juutalaisten joukkotuhoa, vain neuvostokansalaisten kärsimykset. Tapa toistui muissa neuvostoalueen holokaustipaikoissa. Neuvosto-Ukrainan historiakirjoissa juutalaisia ja holokaustia ei edes mainittu, vaikka ennen joukkotuhoa Ukrainassa oli Euroopan suurin juutalaisväestö.
VENÄJÄN tavassa nimittää vuodesta 1941 alkaneita tapahtumia korostuu niin ikään Venäjän rooli suursodan keskipisteessä. Näkökulma johti Neuvostoliitossa esimerkiksi holokaustin häivyttämiseen.
Kun Ukrainassa sijaitseva juutalaisten massamurhapaikka, Babyn Jar, joutui tulvien valtaan 1960-luvulla, esiin alkoi nousta tapettujen luita, jotka pakottivat neuvostoviranomaiset tunnustamaan paikan olemassaolon. Murhapaikan läheisyyteen pystytettiin muistomerkki, mutta siinä ei mainittu juutalaisten joukkotuhoa, vain neuvostokansalaisten kärsimykset. Tapa toistui muissa neuvostoalueen holokaustipaikoissa. Neuvosto-Ukrainan historiakirjoissa juutalaisia ja holokaustia ei edes mainittu, vaikka ennen joukkotuhoa Ukrainassa oli Euroopan suurin juutalaisväestö.
Psykologista ristiriitaa, jossa keskenään yhteensopimattomat asiat johtavat ahdistukseen, kutsutaan kognitiiviseksi dissonanssiksi. Jos aiemmat uskomukset ovat ristiriidassa uuden tiedon kanssa, ihminen voi sommitella ristiriitaiset asiat mielessään jollain tavalla yhteensopiviksi. Ihminen voi vältellä uskomuksiaan kyseenalaistavaa tietoa, kieltää sen kokonaan tai suhtautua siihen välinpitämättömästi. Psykologisesti Gribanovan kaltaisten ihmisten toiminnassa ei ole mitään erityisen venäläistä. Mutta vain harva valtio tukee väestönsä kognitiivista dissonanssia niin pitkäkestoisesti ja tarmokkaasti kuin Venäjä. Kulmakivenä projektissa toimii Suuri isänmaallinen sota.
Venäjällä ei ole laitonta kutsua ainoastaan Ukrainassa käytävää sotaa sodaksi. Myös toisesta maailmansodasta puhuminen on laitonta. Sen käsittely tarkoittaisi sen tunnustamista, että Hitlerin Saksa ja Neuvostoliitto olivat kumppaneita suursodan alkaessa.
BALTIAN maissa Suuren isänmaallisen sodan monumentteja alettiin poistaa heti maiden itsenäistyttyä uudelleen. Venäjällä niin ei käynyt. Monissa patsaissa mainitaan vuosiluvut 1941–1945: Venäjän ja Neuvostoliiton mukaan Suuri isänmaallinen sota alkoi vuonna 1941, jolloin Hitlerin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Ennen sitä ei tapahtunut Venäjän näkökulmasta mitään olennaista. Ei vuonna 1939 solmittua Molotovin–Ribbentropin sopimusta, ei sen salaista pöytäkirjaa, jossa Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan kahtia. Poistamalla sopimuksen sotahistoriansa olennaisista tapahtumista venäläisille sallitaan fiktio siitä, että Neuvostoliiton miehittämät maat liittyivät ilolla Neuvostoliittoon, että Neuvostoliitto pelasti ne lännen kapitalisteilta.
Venäjällä ei ole laitonta kutsua ainoastaan Ukrainassa käytävää sotaa sodaksi. Myös toisesta maailmansodasta puhuminen on laitonta. Sen käsittely tarkoittaisi sen tunnustamista, että Hitlerin Saksa ja Neuvostoliitto olivat kumppaneita suursodan alkaessa.
BALTIAN maissa Suuren isänmaallisen sodan monumentteja alettiin poistaa heti maiden itsenäistyttyä uudelleen. Venäjällä niin ei käynyt. Monissa patsaissa mainitaan vuosiluvut 1941–1945: Venäjän ja Neuvostoliiton mukaan Suuri isänmaallinen sota alkoi vuonna 1941, jolloin Hitlerin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Ennen sitä ei tapahtunut Venäjän näkökulmasta mitään olennaista. Ei vuonna 1939 solmittua Molotovin–Ribbentropin sopimusta, ei sen salaista pöytäkirjaa, jossa Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan kahtia. Poistamalla sopimuksen sotahistoriansa olennaisista tapahtumista venäläisille sallitaan fiktio siitä, että Neuvostoliiton miehittämät maat liittyivät ilolla Neuvostoliittoon, että Neuvostoliitto pelasti ne lännen kapitalisteilta.
Kun ajattelee sitä, miten Hitler toimi valloittaessaan Tshekkoslovakian, ei ole ihme, ettei Venäjällä haluta käsitellä niitä vuosia. Myös Hitler kiihdytti vihapuhetta ennen miehityksiään. Myös Hitler väitti, ettei Tsekkoslovakiaa ole olemassa. Myös Hitler väitti, että maa oli keinotekoinen. Hitler suhtautui Tsekkoslovakiaan aivan kuten Putin Ukrainaan. Jotta yhtäläisyysmerkit eivät näyttäisi liian ilmeisiltä, Venäjä pidättäytyy käsityksessä, että suursota alkoi vuonna 1941. Ennen suurimittaista hyökkäystään Ukrainaan Venäjä sementoi Suuren isänmaallisen mytologian perustuslakiinsa.
VENÄJÄN tavassa nimittää vuodesta 1941 alkaneita tapahtumia korostuu niin ikään Venäjän rooli suursodan keskipisteessä. Näkökulma johti Neuvostoliitossa esimerkiksi holokaustin häivyttämiseen.
Kun Ukrainassa sijaitseva juutalaisten massamurhapaikka, Babyn Jar, joutui tulvien valtaan 1960-luvulla, esiin alkoi nousta tapettujen luita, jotka pakottivat neuvostoviranomaiset tunnustamaan paikan olemassaolon. Murhapaikan läheisyyteen pystytettiin muistomerkki, mutta siinä ei mainittu juutalaisten joukkotuhoa, vain neuvostokansalaisten kärsimykset. Tapa toistui muissa neuvostoalueen holokaustipaikoissa. Neuvosto-Ukrainan historiakirjoissa juutalaisia ja holokaustia ei edes mainittu, vaikka ennen joukkotuhoa Ukrainassa oli Euroopan suurin juutalaisväestö.
VENÄJÄN tavassa nimittää vuodesta 1941 alkaneita tapahtumia korostuu niin ikään Venäjän rooli suursodan keskipisteessä. Näkökulma johti Neuvostoliitossa esimerkiksi holokaustin häivyttämiseen.
Kun Ukrainassa sijaitseva juutalaisten massamurhapaikka, Babyn Jar, joutui tulvien valtaan 1960-luvulla, esiin alkoi nousta tapettujen luita, jotka pakottivat neuvostoviranomaiset tunnustamaan paikan olemassaolon. Murhapaikan läheisyyteen pystytettiin muistomerkki, mutta siinä ei mainittu juutalaisten joukkotuhoa, vain neuvostokansalaisten kärsimykset. Tapa toistui muissa neuvostoalueen holokaustipaikoissa. Neuvosto-Ukrainan historiakirjoissa juutalaisia ja holokaustia ei edes mainittu, vaikka ennen joukkotuhoa Ukrainassa oli Euroopan suurin juutalaisväestö.
Psykologista ristiriitaa, jossa keskenään yhteensopimattomat asiat johtavat ahdistukseen, kutsutaan kognitiiviseksi dissonanssiksi. Jos aiemmat uskomukset ovat ristiriidassa uuden tiedon kanssa, ihminen voi sommitella ristiriitaiset asiat mielessään jollain tavalla yhteensopiviksi.
Ihminen voi vältellä uskomuksiaan kyseenalaistavaa tietoa, kieltää sen kokonaan tai suhtautua siihen välinpitämättömästi. Psykologisesti Gribanovan kaltaisten ihmisten toiminnassa ei ole mitään erityisen venäläistä. Mutta vain harva valtio tukee väestönsä kognitiivista dissonanssia niin pitkäkestoisesti ja tarmokkaasti kuin Venäjä.
Kulmakivenä projektissa toimii Suuri isänmaallinen sota.
Venäjällä ei ole laitonta kutsua ainoastaan Ukrainassa käytävää sotaa sodaksi. Myös toisesta maailmansodasta puhuminen on laitonta. Sen käsittely tarkoittaisi sen tunnustamista, että Hitlerin Saksa ja Neuvostoliitto olivat kumppaneita suursodan alkaessa.
BALTIAN maissa Suuren isänmaallisen sodan monumentteja alettiin poistaa heti maiden itsenäistyttyä uudelleen. Venäjällä niin ei käynyt. Monissa patsaissa mainitaan vuosiluvut 1941–1945: Venäjän ja Neuvostoliiton mukaan Suuri isänmaallinen sota alkoi vuonna 1941, jolloin Hitlerin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Ennen sitä ei tapahtunut Venäjän näkökulmasta mitään olennaista. Ei vuonna 1939 solmittua Molotovin–Ribbentropin sopimusta, ei sen salaista pöytäkirjaa, jossa Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan kahtia. Poistamalla sopimuksen sotahistoriansa olennaisista tapahtumista venäläisille sallitaan fiktio siitä, että Neuvostoliiton miehittämät maat liittyivät ilolla Neuvostoliittoon, että Neuvostoliitto pelasti ne lännen kapitalisteilta.
Kun ajattelee sitä, miten Hitler toimi valloittaessaan Tshekkoslovakian, ei ole ihme, ettei Venäjällä haluta käsitellä niitä vuosia. Myös Hitler kiihdytti vihapuhetta ennen miehityksiään. Myös Hitler väitti, ettei Tsekkoslovakiaa ole olemassa. Myös Hitler väitti, että maa oli keinotekoinen. Hitler suhtautui Tsekkoslovakiaan aivan kuten Putin Ukrainaan. Jotta yhtäläisyysmerkit eivät näyttäisi liian ilmeisiltä, Venäjä pidättäytyy käsityksessä, että suursota alkoi vuonna 1941. Ennen suurimittaista hyökkäystään Ukrainaan Venäjä sementoi Suuren isänmaallisen mytologian perustuslakiinsa.
VENÄJÄN tavassa nimittää vuodesta 1941 alkaneita tapahtumia korostuu niin ikään Venäjän rooli suursodan keskipisteessä. Näkökulma johti Neuvostoliitossa esimerkiksi holokaustin häivyttämiseen.
Kun Ukrainassa sijaitseva juutalaisten massamurhapaikka, Babyn Jar, joutui tulvien valtaan 1960-luvulla, esiin alkoi nousta tapettujen luita, jotka pakottivat neuvostoviranomaiset tunnustamaan paikan olemassaolon. Murhapaikan läheisyyteen pystytettiin muistomerkki, mutta siinä ei mainittu juutalaisten joukkotuhoa, vain neuvostokansalaisten kärsimykset. Tapa toistui muissa neuvostoalueen holokaustipaikoissa. Neuvosto-Ukrainan historiakirjoissa juutalaisia ja holokaustia ei edes mainittu, vaikka ennen joukkotuhoa Ukrainassa oli Euroopan suurin juutalaisväestö.
Ihminen voi vältellä uskomuksiaan kyseenalaistavaa tietoa, kieltää sen kokonaan tai suhtautua siihen välinpitämättömästi. Psykologisesti Gribanovan kaltaisten ihmisten toiminnassa ei ole mitään erityisen venäläistä. Mutta vain harva valtio tukee väestönsä kognitiivista dissonanssia niin pitkäkestoisesti ja tarmokkaasti kuin Venäjä.
Kulmakivenä projektissa toimii Suuri isänmaallinen sota.
Venäjällä ei ole laitonta kutsua ainoastaan Ukrainassa käytävää sotaa sodaksi. Myös toisesta maailmansodasta puhuminen on laitonta. Sen käsittely tarkoittaisi sen tunnustamista, että Hitlerin Saksa ja Neuvostoliitto olivat kumppaneita suursodan alkaessa.
BALTIAN maissa Suuren isänmaallisen sodan monumentteja alettiin poistaa heti maiden itsenäistyttyä uudelleen. Venäjällä niin ei käynyt. Monissa patsaissa mainitaan vuosiluvut 1941–1945: Venäjän ja Neuvostoliiton mukaan Suuri isänmaallinen sota alkoi vuonna 1941, jolloin Hitlerin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Ennen sitä ei tapahtunut Venäjän näkökulmasta mitään olennaista. Ei vuonna 1939 solmittua Molotovin–Ribbentropin sopimusta, ei sen salaista pöytäkirjaa, jossa Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan kahtia. Poistamalla sopimuksen sotahistoriansa olennaisista tapahtumista venäläisille sallitaan fiktio siitä, että Neuvostoliiton miehittämät maat liittyivät ilolla Neuvostoliittoon, että Neuvostoliitto pelasti ne lännen kapitalisteilta.
Kun ajattelee sitä, miten Hitler toimi valloittaessaan Tshekkoslovakian, ei ole ihme, ettei Venäjällä haluta käsitellä niitä vuosia. Myös Hitler kiihdytti vihapuhetta ennen miehityksiään. Myös Hitler väitti, ettei Tsekkoslovakiaa ole olemassa. Myös Hitler väitti, että maa oli keinotekoinen. Hitler suhtautui Tsekkoslovakiaan aivan kuten Putin Ukrainaan. Jotta yhtäläisyysmerkit eivät näyttäisi liian ilmeisiltä, Venäjä pidättäytyy käsityksessä, että suursota alkoi vuonna 1941. Ennen suurimittaista hyökkäystään Ukrainaan Venäjä sementoi Suuren isänmaallisen mytologian perustuslakiinsa.
VENÄJÄN tavassa nimittää vuodesta 1941 alkaneita tapahtumia korostuu niin ikään Venäjän rooli suursodan keskipisteessä. Näkökulma johti Neuvostoliitossa esimerkiksi holokaustin häivyttämiseen.
Kun Ukrainassa sijaitseva juutalaisten massamurhapaikka, Babyn Jar, joutui tulvien valtaan 1960-luvulla, esiin alkoi nousta tapettujen luita, jotka pakottivat neuvostoviranomaiset tunnustamaan paikan olemassaolon. Murhapaikan läheisyyteen pystytettiin muistomerkki, mutta siinä ei mainittu juutalaisten joukkotuhoa, vain neuvostokansalaisten kärsimykset. Tapa toistui muissa neuvostoalueen holokaustipaikoissa. Neuvosto-Ukrainan historiakirjoissa juutalaisia ja holokaustia ei edes mainittu, vaikka ennen joukkotuhoa Ukrainassa oli Euroopan suurin juutalaisväestö.
i probably wanted to approach this in a more feminine way
so those 2 songs are an attempt to tell her biological and emotional story
i am very grateful to my son, sindri eldon, to arrange and sing vocals in the choruses
as he has a sublime voice and was very close to her.
for 20 years i have not been able to attend funerals as something in them rubbed me the wrong way.
possibly a big part of it is after having lived a life of thousands concerts, i probably have too strong ideas on how a ritual should be,
too bossy about what kinda sound, musical structure, words it should include
so those 2 songs are an attempt to tell her biological and emotional story
i am very grateful to my son, sindri eldon, to arrange and sing vocals in the choruses
as he has a sublime voice and was very close to her.
for 20 years i have not been able to attend funerals as something in them rubbed me the wrong way.
possibly a big part of it is after having lived a life of thousands concerts, i probably have too strong ideas on how a ritual should be,
too bossy about what kinda sound, musical structure, words it should include
Each type of visual aid has pros and cons that must be evaluated to ensure it will be beneficial to the overall presentation. Before incorporating visual aids into speeches, the speaker should understand that if used incorrectly, the visual will not be an aid, but a distraction.
Light tomorrow with today
Always celebrate small wins. Even if you failed at the beginning, it’s okay. You can always start all over again.
Three Good Reasons
We work hard every day to make life of our clients better and happier
- QualityEach member of our team has at least 5 years of legal experience.
- SupportWe offer you a professional 30-minute consultation with our specialist.
- PriceOur prices are fixed for some standard services.
Photograph: Lee Scott / Unsplash
When a viewer has an opinion about an image based on their own thoughts, it is their personal perspective. It depends on the viewer's thoughts and values, which can sometimes conflict with cultural values.
